Verotuskäytännöt ovat harvoin täysin suoraviivaisia, ja niihin perehtyminen vie aikaa ja vaivaa. Se kuitenkin kannattaa tehdä jo liiketoiminnan alkuvaiheessa, jotta voit välttyä kalliilta virheiltä ja kustannuksilta pidemmällä aikavälillä.
Yritysmuotojen verotuksen ymmärtäminen kannattaa, vaikka ulkoistaisit yrityksesi kirjanpidon, sillä se voi vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen ja lopullisen yritysmuodon valintaan merkittävästi. Lisäksi sillä voi olla merkitystä henkilökohtaiselle verotukselle yritysmuodosta riippuen.
Alla käydään läpi eri yritysmuotojen verotusta, mitä niiden suhteen tulisi huomioida ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota yritysmuotoa valittaessa. Sekä aloittelevat yrittäjät että toimintaa laajentavat voivat hyötyä alla annettuihin tietoihi ja resursseihin perehtymisestä.
HUOMAUTUS: Tämä artikkeli ei tarjoa oikeudellista, taloudellista tai verotusneuvontaa, vaan yleishyödyllistä tietoa. Konsultoi aina kirjanpitäjää sekä verotusasiantuntijaa, joka voi perehtyä yrityksesi tilanteeseen ja perehdy viranomaisten uusimpiin ohjeistuksiin ja vaatimuksiin. Shopify ei vastaa tämän artikkelin käytöstä.
Lue lisää: Yritysmuodot: Tietoa ja vinkit vertailuun (2026)
Mikä vaikuttaa yritysmuodon verotukseen?
Liiketoimintaa verotetaan seuraavien tekijöiden perusteella: valittu rakenne, liikekauden tulos ja liikevaihto, nettovarallisuus, vähennykset, toiminta-alue ja mahdollinen kansainvälisyys.
Miksi verotuksen huomioiminen on tärkeää
Verotus vaikuttaa liiketoimintaan kauttaaltaan, aina päivittäisestä kassavirrasta yleiseen kilpailukykyyn. Voitonjakomalli vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka paljon yrittäjä saa pitää tekemästään voitosta: yrittäjä voi mallista riippuen harkita, maksaako itselleen palkkaa vai osinkoa. Yritysmuodosta riippuen hän voi tehdä päätökset joko itsenäisesti tai muiden yhtiökumppaneiden kanssa.
Arvonlisävero vaikuttaa tuotteiden hinnoitteluun ja siten kysyntään – toiminnan laajuudesta ja toimialasta riippuen arvonlisäveron velvoittaminen tuotteista ja palveluita voi olla pakollista. Kansainvälisessä toiminnassa eri maiden verokannat puolestaan vaikuttavat siihen, missä maassa yrityksen kannattaa harjoittaa toimintaa ja rekisteröityä tai perustaa mahdollisesti tytäryhtiö.
Verotus vaikuttaa kirjanpitovelvollisuuksiin: yhdenkertainen kirjanpito riittää toiminimelle, kun taas osakeyhtiön on noudatettava kahdenkertaista kirjanpitoa. Jälkimmäinen johtaa suurempiin hallinnollisiin kuluihin, jos kirjanpidossa hyödynnetään ulkoista asiantuntijaa.
Yritysmuotojen verotus
Suomessa on viisi varsinaista yritysmuotoa: yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi), osakeyhtiö (Oy), kommandiittiyhtiö (Ky), avoin yhtiö (Ay) ja osuuskunta (Osk). Lisäksi on harvinaisempia juridisia järjestelyitä, joita käytetään rajatuissa tilanteissa. Patentti- ja rekisterihallitus seuraa esimerkiksi seuraavia: säätiö, osuuspankki ja valtion liikelaitos.
Jos kyseessä on esimerkiksi verkkomyyntiä tekevä yritys, jokin varsinaisista yritysmuodoista sopinee rakenteeksi riippuen halutusta riskiasteesta ja toiminnan laajuudesta. Huomioithan, että sivutoimisen yrityksen verotukseen vaikuttaa päätoiminen työ.
Alla tarkastelemme yritysmuotojen verotusta viiden varsinaista yritysmuodon näkökulmasta:
- Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)
- Osakeyhtiö (Oy)
- Kommandiittiyhtiö (Ky)
- Avoin yhtiö (Ay)
- Osuuskunta (Osk)
1. Yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi)
Toiminimellä työskentelevä yrittäjä eli yksityinen elinkeinonharjoittaja vastaa yrityksestään ja omistaa sen yksin. Se on suosittu valinta muun muassa freelancereille, konsulteille ja pienimuotoista liiketoimintaa harjoittaville. Lisäksi se sopiva valinta, jos yrittäjä hakee yritysmuotoa, joka sisältää vähäisen byrokratian ja helpon perustamisprosessin.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei ole juridisesti yrityksestä erillinen toimija, vaan verottajan silmissä yrityksen ja yrittäjän varat ovat sidottuja toisiinsa. Käytännössä toiminimiyrittäjä joutuu siis vastaamaan yrityksen veloista ja velvollisuuksista myös henkilökohtaisella omaisuudellaan, mukaan lukien kiinteä omaisuus ja irtaimisto.
Yrityksen tulos siirtyy suoraan yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, joka maksaa tuloksen mukaan ansiotuloveroa ennakkoverona. Toiminimiyrittäjä ei siis maksa erillistä yhteisöveroa. Verotus on progressiivista, eli tulojen kasvaessa myös veroprosentti kasvaa. Toiminimiyrittäjä ei maksa itselleen palkkaa, mutta voi vapaasti siirtää yrityksen varoja itselleen yksityisottoina.
Lisäksi toiminimiyrittäjyyden kohdalla maksetaan ansiotulon lisäksi pääomatuloa yrityksen nettovarallisuudesta pääomatuloa. Lähtökohtaisesti pääomatuloksi lasketaan 20 % edellisen vuoden nettovarallisuudesta. Pääomatulosta maksetaan 30 000 euroon asti veroa 30 % ja sen ylittävältä osalta 34 %. Toiminimiyrittäjä voi kuitenkin vaatia veroilmoituslomakkeessa pääomatuloverojen alaisen osuuden laskettavaksi 10 tai 0 prosenttiin. Mikäli pääomatulon osuus on 0 %, kaikki toiminimen tulot verotetaan ansiotuloina. Tämä voi olla kannattava ratkaisu, jos yritystoiminnan tulos on pieni, eikä yrittäjä tienaa muita ansiotuloja esimerkiksi palkkatyöstä. Lähde: Yrityksen perustaminen
Toiminnasta täytyy myös maksaa arvonlisäveroa, kun liikevaihto ylittää 20 000 euron kalenterivuodessa ja kun yritys toimii tietyillä toimialoilla, kuten myy tuotteita. Näissä tapauksissa palveluiden tai tuotteiden hintaan lisätään arvonlisävero 25,5 %. Sen sijaan myynti ulkomaille tarkoitta yleensä 0 %:n alv-kantaa.
Toiminimiyrittäjyyden hyödyt:
- Yksinkertainen perustamisprosessi. Toiminimiyrittäjyys on yksinkertaisin ja halvin tapa perustaa yritys. Perustaminen tapahtuu sähköisellä tai paperisella lomakkeella eikä edellytä yhtiöjärjestystä tai hallituksen muodostamista.
- Yksinkertainen verotus ja kirjanpito. Koska toiminimiyrittäjää ja yritystä ei pidetä erillisinä juridisina toimijoina, yrityksen tulos on yrittäjän henkilökohtaista tuloa ja sitä verotetaan henkilökohtaisena ansiotulona. Yritys ei siis maksa toiminnastaan yhteisöveroa. Yksityinen elinkeinonharjoittaja tekee vuosittain veroilmoituksen elinkeinotoiminnan veroilmoituksella (lomake 5). Veroilmoituksen voi tehdä itse tai ulkoistaa kirjanpitäjälle. Lisäksi toiminimiyrittäjä saa erinäisiä verovähennyksiä, kuten yrittäjävähennyksen ja vähennykset kaikista yrityksen kuluista ja hankinnoista.
- Helppo sulkea. Toiminimi on verrattain helppo sulkea, ja lopettamisilmoitus tehdään sähköisesti. Kirjanpitoasiakirjat ja -tositteet täytyy kuitenkin säilyttää lakisääteisen ajan (kirjanpitoaineisto 10 vuoden ajan). Yrityksen varat ja omaisuus tulee siirtää henkilökohtaiseen tai ulkopuoliseen käyttöön ennen lopettamisilmoituksen tekemistä.
Toiminimiyrittäjyyden haasteet:
- Henkilökohtainen vastuu. Koska omistaja ja yritys ovat yksi ja sama oikeushenkilö, yrittäjän henkilökohtainen omaisuus on vaarassa, mikäli yritys joutuu velkoihin, se haastetaan oikeuteen tai se asetetaan konkurssiin.
- Rajoitetut mahdollisuudet rahoituksen hankkimiseen. Toiminimiyrityksen rahoitusmahdollisuudet ovat rajalliset – se ei voi esimerkiksi laskea liikkeelle osakkeita kerätäkseen pääomaa sijoittajilta. Lisäksi pienyritysten voi olla vaikeampi saada lainaa, mikäli tulos ei ole ennustettava ja tulojen määrä vaihtelee voimakkaasti kuukausittain (lue lisää pienyritysten lainvaatimuksista).
2. Osakeyhtiö (Oy)
Osakeyhtiön omistaja ja osakeyhtiö ovat juridisesti kaksi verovelvollista. Yhtiön varoja ei siis voi ottaa yrittäjän henkilökohtaiseen käyttöön ilman veroseuraamuksia. Osakeyhtiö maksaa tilikauden tuloksesta tuloveroa, joka maksetaan ennakkoveroina. Tuloksesta maksetaan yhteisöveroa, joka on kiinteä 20 %. Tulos lasketaan vähentämällä yrityksen veronalaisista tuloista osakeyhtiön vähennyskelpoiset kulut, joita ovat esimerkiksi omistajan itselleen tai työntekijöille maksama palkka ja muut kustannukset.
Ennakkoveroa maksetaan joko kuukausittain tai kahdesti tilikaudessa, Verohallinnon kanssa sovitun mukaisesti. Mikäli tulos jää arvioitua pienemmäksi tai suuremmaksi, yrittäjän tulee korjata arviota. Jos ennakkona maksetut verot eivät ole riittävät todellisen tuloksen kattamiseksi, yhtiö voi maksaa lisäennakkoa tai jäännösveroa todelliseen tulokseen perustuvan veron määrästä.
Jos yritys maksaa palkkaa, työntekijän palkasta maksetaan ennakonpidätys henkilökohtaisen verotuksen mukaan. Lisäksi osakkeenomistajia verotetaan mahdollisista osingoista. Jos yrityksellä on paljon nettovarallisuutta (liiketoiminnan varat, joista vähennetty velat), osinkojen maksaminen voi olla kannattavampaa kuin palkanmaksu.
Arvonlisäveroa, jota maksetaan palveluista (20 000 euron liikevaihdon ylityttyä) sekä tavaroiden ja tiettyjen palveluiden myynnistä, maksetaan läpi vuoden.
Ulkomaankaupassa verokohtelu määräytyy myyntimaasääntöjen perusteella. Jos myyntimaa ei ole Suomi, on selvitettävä kohdemaan arvonlisäverovelvoitteet. Tutustu Verohallinnon ohjeistukseen ulkomaankaupan verotuksesta, mukaan lukien tavaroiden myynti EU-alueella ja sen ulkopuolella, palvelujen ulkomaankauppa ja arvonlisäveron erityisjärjestelmät.
Osakeyhtiön hyödyt:
- Rajoitettu henkilökohtainen vastuu. Koska osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö, osakkaan vastuu rajoittuu osakeyhtiössä siihen pääomaan, jonka hän on sijoittanut yhtiöön. Omistaja ei siis vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan yrityksen yrityksen veloista, jolloin se on turvassa velkojilta mahdollisissa konkurssi- tai oikeuskannetilanteissa. Poikkeuksena ovat tahalliset tai tuottamukselliset osakeyhtiölain rikkomukset.
- Joustava verosuunnittelu. Tuloja voi nostaa joko palkkana tai osinkona, mikä voi olla verotuksellisesti kannattavaa. Lisäksi bonuksen maksaminen pienentää suoraan yrityksen maksaman yhteisöveron osuutta. Esimerkiksi 10 000 euron bonus laskee yhteisöveroa 2 000 eurolla.
- Paremmat rahoitusedellytykset. Perinteiset pankit ja rahoituslaitokset sijoittavat helpommin osakeyhtiöön, jossa omistusta ja osakkeita on vaivatonta siirtää tai jakaa uusille osakkaille.
- Kattavammat verovähennykset. Osakeyhtiön omistaja voi maksaa itselleen palkkaa, joka on yritykselle 100 % vähennyskelpoista menoa. Lisäksi yhtiö voi maksaa yrittäjälle kilometrikorvaukset, päivärahat ja luontoisedut, kuten auto-, puhelin- ja asuntoetuja osana yrityksen kuluja.
- Varojen pitäminen yhtiössä. Toisin kuin esimerkiksi toiminimen kohdalla, voit jättää osan voitoista yritystilille kasvattamaan varallisuutta ilman tarvetta nostaa sitä heti verotettavaksi.
Osakeyhtiön haasteet:
- Sisältää lakisääteistä paperityötä. Osakeyhtiön perustaminen edellyttää perustamissopimuksen ja yhtiöjärjestyksen luomista. Lisäksi sillä on oltava hallitus (alle kolmen jäsenen kohdalla on oltava vähintään yksi varajäsen).
- Kahdenkertainen kirjanpito. Koska osakeyhtiön kirjanpito on kahdenkertaista, eli jokainen kirjaus tehdään vähintään kahdelle eri tilille. Tämä nostaa virheiden todennäköisyyttä, joten kirjanpito kannattaa usein ulkoistaa ammattilaiskirjanpitäjälle, mikä puolestaan nostaa yrityksen kuluja.
- Vaikeampi lopettaa. Osakeyhtiön lopettamisprosessi on aikaa vievä ja suhteellisen monimutkainen. Se edellyttää PRH:n ohjeiden mukaisesti hallittua selvitysmenettelyä, jos yhtiöllä on varoja velkojen maksuun. Prosessi kestää vähintään 5–6 kuukautta.
3. Kommandiittiyhtiö (Ky)
Kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Kommandiittiyhtiö ei ole erillinen tulovelvollinen, vaan sen tulosta verotetaan yhtiömiesten henkilökohtaisena tulo-osuutena. Yhtiö ei maksa yhteisöveroa tuloksestaan, vaan tulos lasketaan ensin yhtiön tasolla ja jaetaan sitten osakkaille. Osakkaan osuus yhtiön tuloksesta katsotaan pääomatuloksi määrään saakka, joka vastaa 20 % osakkaan osuudesta yhtiön nettovarallisuudesta.
Äänettömän yhtiömiehen tuotto verotetaan pääomatulona. Vastuunalaisten yhtiömiesten tulo-osuus jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi yhtiön nettovarallisuuden mukaisesti. Pääomatulo-osuus lasketaan yleensä 20 prosentin tuottona osakkaan osuudelle nettovarallisuudesta.
Kommandiittiyhtiön tuloverotus perustuu eri tulolähteiden tuloksen laskentaan. Näitä tulolähteitä ovat elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtainen tulolähde. Jos esimerkiksi tulos lasketaan elinkeinotoiminnan tulolähteessä, se lasketaan tämän jälkeen yhtiömiehen tulona. Tulolähteen kulut vähennetään tulolähteen tuotoista, mikä synnyttää tulolähteen tuloksen.
Kun tuotot ovat suuremmat kuin voitot, tulolähde on voitollinen. Jos kulut ovat puolestaan suuremmat kuin voitot, se on tappiollinen. Yhden tulolähteen tuloksesta ei voi vähentää toisen tulolähteen tappiota, mutta saman tulolähteen tuotosta voidaan vähentää edellisten vuoden tappiot.
Lähde: Minilex
Kommandiittiyhtiön hyödyt:
- Joustava varojenotto. Yhtiömiehet voivat sopia keskenään yhtiön voiton jaosta tavalla, joka poikkeaa yhtiösopimuksessa sovitusta. Tämä kuitenkin edellyttää verotuksesta riippumattomia, taloudellisesti perusteltuja syitä. Myös verotuksessa voidaan poiketa sovitusta, jos jako-osuudet eivät vastaa todellista tilannetta.
- Kevyt hallinto. Kommandiittiyhtiö ei edellytä erillistä hallitusta tai monimutkaista byrokratiaa esimerkiksi kokousten suhteen.
- Äänettömät yhtiömiehet. Kommandiittiyhtiö voi ottaa äänettömiä yhtiömiehiä, jotka sijoittavat yhtiöön ilman tarvetta antaa heille valtaa tehdä yhtiöön liittyviä päätöksiä.
Kommandiittiyhtiön haasteet:
- Vastuunalaisen yhtiömiehen vastuu. Kommandiittiyhtiössä vastuunalaisella yhtiömiehellä on käytännössä rajaton vastuu, eli hän vastaa yrityksen veloista, sopimuksista ja sitoumuksista omalla omaisuudellaan. Pankkilainojen kohdalla vastuunalaisen yhtiömiehen henkilökohtainen vastuu kasvaa entisestään.
- Rahoituksen hankkimisen haasteet. Ulkopuolisen rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, sillä sijoittajat suosivat osakeyhtiötä sen selkeän rakenteen ansiosta ja koska se tarjoaa suojan henkilökohtaiselta vastuulta.
- Yksimielisyys päätöksenteossa. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen tai uusien yhtiömiesten lisääminen edellyttää yleensä kaikkien yhtiömiesten suostumuksen, mikä voi kankeuttaa päätöksentekoa ja toimintaa. Riitatilanteissa toiminta voi pysähtyä täysin.
- Toiminnan kansainvälisyys. Kommandiittiyhtiö ei ole yritysmuotona yhtä tunnettu kuin osakeyhtiö, mikä voi vaikeuttaa kansainvälisten kumppanuuksien muodostumista.
4. Avoin yhtiö (Ay)
Avoin yhtiö viittaa yhtiöön, jossa on vähintään kaksi yhtiömiestä, jotka harjoittavat elinkeinotoimintaa yrityksen talouden eteen. Perustajat voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, kuten yritys. Avointa yhtiötä ei voi perustaa yksin.
Yhtiömiehet vastaavat avoimen yhtiön veloista ja velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan yhdessä, sekä omasta että muiden yhtiömiesten puolesta. Avoin yhtiö on kuitenkin itsenäinen oikeushenkilö, joka voi tehdä sopimuksia, omistaa
omaisuutta ja hankkia velkaa.
Yhtiö tekee tilinpäätöksen ja laskee tuloksen, minkä jälkeen avoimen yhtiön tulos jaetaan yhtiömiesten kesken verotettavaksi henkilökohtaisena tulo-osuutena. Lisäksi yhtiömies voi nostaa tuloa yksityisottoina tai palkkana työpanoksesta. Tulo-osuus määräytyy omistusosuuksien mukaan ja se jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi yhtiön nettovarallisuuden mukaan. Pääomatuloksi katsotaan määrä, joka vastaa 20 prosentin tuottoa yhtiömiehen osuudelle yhtiön nettovarallisuudesta. Nettovarallisuus sisältää myös 30 % edeltävän 12 kuukauden aikana maksetuista palkoista. Pääomatuloa verotetaan 30 % 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osuudelta 34 % (lähde: Verohallinto).
Avoimen yhtiön hyödyt:
- Joustava korvausrakenne. Yhtiömiehet voivat sopia keskenään, miten työpanoksesta maksetaan korvausta. Varojen nostamisesta tililtä yksityisottoina ei peritä erillistä veroa.
- Yksinkertainen perustamisprosessi ilman pääomavastuuta. Avoimen yhtiön perustaminen on yksinkertaista eikä sisällä hallituksen muodostamista. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekeminen on edullisempaa kuin esimerkiksi osakeyhtiön kohdalla. Yhtiön perustamiseen ei vaadita alkupääomaa.
Avoimen yhtiön haasteet:
- Yhteinen päätöksenteko ja taloudellinen riski. Koska yhtiömiehet tekevät yhdessä päätöksiä yritystoiminnasta ja ovat siitä vastuussa sekä yhteisesti että omasta puolestaan, kumppanuus edellyttää suurta keskinäistä luottamusta. Myös työpanoksesta tehtävästä korvauksesta on sovittava yhtiömiesten kesken niin, että se tukee yhtiön kannattavuutta.
- Yksittäisen osakkaan päätäntävalta. Ellei yhtiösopimuksessa ole toisin sovittu, jokainen yhtiömies voi edustaa yhtiötä ja tehdä sitovia sopimuksia.
- Rakenteen henkilösidonnaisuus. Uusien yhtiömiesten liittäminen yhtiöön voi olla haastavaa, sillä sekä uusien yhtiömiesten lisäämiseen että vanhan lähtemiseen vaaditaan yksimielisyys (ellei sopimuksessa ole toisin määritelty).
- Riitatilanteiden tuomat riskit. Mikäli päätöksenteossa ajaudutaan riitaan, yhtiön toiminta voi halvaantua täysin, sillä päätökset edellyttävät usein täyttä yhteisymmärrystä.
5. Osuuskunta (Osk)
Osuuskunta on yritysmuoto, jonka omistavat ja jota hallitsevat sen omat jäsenet. Toiminnan ensisijaisena tarkoituksena ei pääsääntöisesti ole yhtiön voitto, vaan sen jäsenten taloudellisen ja ammatillisen hyödyn parantaminen. Jäsenet usein hyödyntävät osuuskunnan jäsenten palveluita itse samalla kun myyvät palveluitaan.
Osuuskunta maksaa tuloksestaan kiinteää 20 %:n yhteisöveroa kuten osakeyhtiö. Verotettava osuus lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksesta. Osuuskuntaa verotetaan yhteisönä, jos se on merkitty Kaupparekisteriin ennen tilikauden päättymistä ja muussa tapauksessa kuten elinkeinoyhtymää.
Osuuskunta voi jakaa ylijäämää luonnolliselle henkilölle, jolloin osa jaetusta summasta on verovapaata ja osa veronalaista tuloa. 25 % on pääsääntöisesti veronalaista ja 75 % verovapaata 5 000 euroon saakka, ja tämän ylittävältä osuudelta toisinpäin, riippuen osuuskunnan koosta ja säännöistä. Jäsenille voi maksaa osuuspääoman korkoa, joka on pääomatuloa ja osittain verovapaata. Mikäli osuuskunta maksaa jäsenilleen palkkaa, tämä pienentää osuuskunnan tulosta ja se verotetaan saajan ansiotulona.
Lähde: Verohallinto
Osuuskunnan hyödyt:
- Joustava rakenne. Osuuskunnan jäsenten määrälle ei ole lakisääteistä minimi- tai maksimimäärää, ja osuuskuntaan liittyminen ja siitä lähteminen on joustavaa. Osuuskunta mahdollistaa osa-aikaisen, sivutoimisen ja freelancer-työskentelyn sen kevyen hallinnollisen rakenteensa ansiosta.
- Demokraattinen päätöksenteko. Toiminta mahdollistaa yhteisöllisen tekemisen, joka yhdistää jäsenten eri taidot ja osaamisen. Lähtökohtaisesti yksi jäsen saa yhden äänen päätöksenteossa. Myös riskit ja vastuut jaetaan jäsenten kesken.
- Rajattu vastuu. Jäsenten vastuu osuuskunnan taloudellisista velvoitteista rajautuu mahdolliseen osuuspääomaan, joka toimintaan on sijoitettu.
Osuuskunnan haasteet:
- Joustamaton päätöksenteko. Demokraattinen päätöksenteko voi hidastaa toimintaa, jos mielipiteet poikkeavat toisistaan voimakkaasti eikä asioista päästä yhteisymmärrykseen.
- Vähäinen sitouttavuus. Koska osuuskunnan jäsenet ovat sekä yrityksen omistajia että sen palveluiden käyttäjiä, roolit voivat olla epäselviä. Lisäksi sen jäsenet saattavat tarjota palveluitaan myös muualle, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa.
Yhteenveto yritysmuotojen keskeisistä tekijöistä
Yrityksen taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttavat suorien verohyötyjen lisäksi henkilökohtainen taloudellinen riski, päätöksentekorakenne ja kirjanpitovelvoitteet.
| Henkilökohtainen vastuu | Omistajan täysi päätäntävalta | Kahdenkertainen kirjanpito | Laajat verovähennysoikeudet | |
|---|---|---|---|---|
| Toiminimi | Kyllä | Kyllä | Ei | Ei |
| Osakeyhtiö | Ei | Määrittyy omistajuusosuuden mukaan | Kyllä | Kyllä |
| Kommandiittiyhtiö | Kyllä | Määrittyy yhtiösopimuksen mukaan; vastuunalaiset yhtiömiehet tekevät päätöksiä | Kyllä | Kyllä |
| Avoin yhtiö | Kyllä | Yhtiösopimuksen mukaan; suuret päätökset usein edellyttävät yksimielisyyttä | Kyllä | Kyllä |
| Osuuskunta | Ei | Jokaisella jäsenellä äänioikeus | Kyllä | Kyllä |
Miten valita oikea yritysmuoto?
Oikeaa yritysmuotoa valittaessa tulisi aina huomioida oman liiketoimintasi tavoitteet ja kasvusuunnitelma. Lopulliseen valintaan vaikuttavat muun muassa toimialueesi ja toimialasi, asiakkaiden toimiala ja sijainti, myymäsi tavarat tai palvelut, sekä riskihalukkuus.
Jo liiketoiminnan alkuvaiheessa kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma, jossa kartoitetaan yrityksen tavoitteet, strategiat niiden saavuttamiseksi ja aikaraja niiden toteuttamiselle. Hyvän liiketoimintasuunnitelman avulla on helpompi määritellä, mikä yritysmuoto on sinulle oikea ja mikä tukee toiminnan taloudellista kannattavuutta parhaiten.
Lue aiheesta lisää: Toiminimi vai osakeyhtiö? Miten valita yritysmuoto
Miten ilmoittaa pienyrityksen verot 5 vaiheessa
Voit tutustua eri yritysmuotojen perustamisilmoitusten ajantasaiseen hinnoitteluun PRH:n sivuilla.
Yritysmuotojen verotus – Usein kysytyt kysymykset
Voinko vaikuttaa yrityksen verotukseen?
Et. Yritysmuotoa verotetaan siihen liittyvän sääntelyn mukaan, eikä siihen voi itse vaikuttaa. Kannattaa siksi jo alusta alkaen perehtyä eri yritysmuotojen verotushyötyihin ja -haittoihin. Vaikka verotusta ei voi suoraan muuttaa, voit vaihtaa yritysmuodosta toiseen. Tästä saattaa kuitenkin koitua ylimääräisiä kustannuksia ja veroseuraamuksia.
Sovelletaanko yhteen yritysmuotoon useita verotuskäytäntöjä?
Kyllä. Tärkein verotukseen vaikuttava tekijä on se, onko yritys itsenäinen verovelvollinen vai verotetaanko sen tulosta suoraan yrittäjän omana ansiotulona. Lisäksi palkan maksaminen vaikuttaa siihen, maksetaanko tuloista ansiotuloveroa. Eri yritysmuodot voivat myös hyödyntää eri verovähennyksiä. Tutustu Verohallinnon käytäntöihin verovähennyksistä.
Mitä tekijöitä tulisi huomioida yrityksen verotusta arvioitaessa?
- Henkilökohtainen vastuu. Joissakin yritysmuodoissa omistaja on vastuussa yrityksen veloista ja velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Perehdy henkilökohtaisen vastuun vaatimuksiin jo ennen yritysmuodon valintaa, jotta voit tarvittaessa vähentää omaa riskiäsi mahdollisten velkojen tai oikeuskanteiden ilmetessä.
- Verovähennykset. Eri yritysmuodot saavat käyttöönsä erinäisiä verohyötyjä. Esimerkiksi osakeyhtiö saa käyttöönsä laajemmat verovapaat luontoisedut ja kilometrikorvaukset osana yrityksen kuluja kuin toiminimiyritys.
- Päätöksenteko. Yritysmuodosta riippuen omistajalla on joko rajaton tai rajoitettu päätäntävalta toimintaan liittyen. Toiminimiyrittäjä tekee yritykseen liittyvät päätökset käytännössä yksin, kun taas avoimessa yhtiössä voitonjaosta päättävät yhtiömiehet yhdessä.
Verotetaanko kansainvälistä liiketoimintaa eri tavalla kuin kotimaista kaupankäyntiä?
Kyllä. Kansainvälisessä tavara- ja palvelukaupassa verokohtelu määräytyy myyntimaasääntöjen perusteella. Kun myyntimaa ei ole Suomi, yrityksen tulee selvittää arvonlisäverovelvoitteet kohdemaassa. Verotukseen vaikuttaa se, myykö yritys palveluita vai tavaroita. Lisäksi toimialue vaikuttaa verotukseen: EU-alueen kaupankäyntiä verotetaan eri tavoin kuin EU-alueen ulkopuolista kaupankäyntiä. Kansainvälisessä kaupankäynnissä huomioidaan myös alv-kanta, joka määräytyy sen mukaan, minne palveluita tai tavaroita myydään ja onko ostajana yritys vai kuluttaja. Lue lisää kansainvälisen kaupan arovnlisäverotuksesta.

